Käyttöliittymäaiheisessa blogissamme seuraamme digitaalisen suunnittelun trendejä ja muita graafisen alan oikkuja.

Suositut aiheet

Apple AR Augmented Reality Fun HCP Ideat Innovaatio Inspiraatio Konsepti Käyttöliittymä Käyttöliittymäsuunnittelu Meego Mobile OSX Software Tekniikka Teknologia Tuote UI valokuva Web Windows 8
Artikkelit aiheesta Käyttöliittymäsuunnittelu

Infobar käyttöliittymä

Näpsäkän oloinen ja graafisesti kiinnostava älypuhelimen kotinäkymä japanilaiselta KDDI:ltä. Jämpti gridi pitää elementit hienosti kasassa ja osioita on helppo järjestellä haluamaansa järjestykseen.

Toimiva URL verkkopalvelussa

URL-osoitteen tärkeyttä verkkopalvelua suunnitellessa ei pitäisi vähätellä. Sen lisäksi että hyvin suunniteltu URL tarjoaa selkeitä hyötyjä hakukoneita ajatellen, antaa se myös käyttäjälle usein suoraan ymmärrettävää tietoa mistä on kyse kun osoite tulee vastaan keskustelufoorumeilla, pikaviestimissä ja sosiaalisissa palveluissa. Usein URL antaa vinkin myös sivuston rakenteesta, sillä teknisesti verkkopalvelut usein järjestyvät kansiorakenteen mukaan. Käsin poistamalla URL-polusta “kansioita” pääsee usein sivustolla lähemmäs “juurta” eli pääsivua.

Onkin käsittämätöntä että useimmat webin suositut palvelut eivät ota tätä huomioon lainkaan. Esimerkiksi Youtube tai Vimeo -videopalvelut antavat käyttäjälle näkyviin ainoastaan kirjain- tai numerosarjan. Näyttäisi siltä että kaupallisilla verkkokaupoilla on yleisempää että URL on selkokielinen; vaikkapa Amazon ja Play antavat aika nätin URLin – tosin selkeydessä olisi parantamisen varaa.

Yksi pelkkään id-numeroon tai numero-kirjain-yhdistelmän käyttöön liittyvä etu on toki URLin lyhyempi mitta, mutta mikään ei teknisesti estäisi seuraavan kaltaisen URL-formaatin käyttöön ottoa:
http://www.example.com/12121212/Funny-cat-video
URLia voisi käyttää kahdella tapaa; yllä kirjoitettuna silloin kun aukikirjoitetusta muodosta on hyötyä tai sitten seuraavalla tavalla lyhyenä ilman viimeistä selventävää osaa:
http://www.example.com/12121212
Kummatkin URLit veisivät samaan osoitteeseen ja lyhyttä versiota voisi käyttää silloin kun tarvitaan välttämättä lyhyt versio vaikkapa Twitteriä varten.

Epäsymmetria käyttöliittymissä

Olen usein törmännyt kaukosäätimiin jotka ovat ärsyttävän symmetrisiä. Otat laitteen käteen hämärässä huoneessa ja ihmettelet että ovatko laitteen patterit taas loppuneet kun nappeja painelemalla ei tapahdu mitään. Huomaat että laite onkin väärin päin kädessä ja osoittaa viihdelaitteen sijaan omaa napaasi.

Pieni epäsymmetria tai tunnistettava muoto laitteessa auttaakin käyttöä huomattavasti. Oma N900 puhelinkin on vähän turhan symmetrinen ja käytännössä osaankin ottaa sen oikein päin taskusta lähinnä laitteessa yleensä kiinni olevan kuulokepiuhan ansiosta. Takapuolen omasta mielestäni esteettisesti kamalan näköinen kameran linssin suojus auttaa asiassa myös vähän tunnistettavana muotona.

Yhä useamman matkapuhelinvalmistajan katalogista löytyy täysin toisista valmistajista eroamattomat universaalit muodot: symmetrinen, pyöreäkulmainen ja takakanneltaan sileä laite. iPad -tabletti kärsii samasta syndroomasta, mutta laite sentään osaa kääntää käyttöliittymänsä aina oikein päin, oli laite miten päin tahansa. Symmetrisessä puhelimessakin samaa voisi hyödyntää, tosin silloin laitteessa pitäisi olla mikrofoni ja kaiutin molemmissa päissä puhelintoimintoja varten.

Symmetria on tietysti luonnollinen designvalinta helpon valmistettavuuden ja ihmissilmää miellyttävän muodon vuoksi. Mielenkiintoista onkin kuinka ihminen on niin perso symmetrialle vaikka sitä löytyy luonnosta suhteellisen vähän – ehkä juuri siksi.

Nykyisten matkapuhelinten visuaalisista käyttöliittymistä kuitenkin pistää silmään Windows Phone 7:n käyttöliittymä, tai ainakin kotinäkymä. Eikä mielestäni positiivisessä mielessä, sillä käyttöliittymän visuaaliset elementit ovat kummasti epätasapainossa. Näytön toisessa laidassa on pitkä musta palkki josta saa avattua ohjelmamenun ja palkin vuoksi kaikki muu materiaali ei keskity ruudun keskelle, vaan on ikään kuin laidassa vinksahtaneena ja saa koko näkymän “kaatumaan”. Omasta mielestäni aika outo designvalinta, etenkin kun laitteen fyysiset painikkeet ovat yleensä kuitenkin symmetrisesti sijoiteltu, kuten oheisessa Samsungin laitteessa. Microsoftin näkemys vuoden 2010 käyttöliittymästä on muutenkin vähän epäinspiroiva, väritön ja kaksiulotteinen.

Kasvontunnistuksen hyödyt käyttöliittymissä

Toimiva prototyyppi Ubuntulle toteutetusta käyttöliittymäsovelluksesta jolla siirretään käyttöliittymäelementtejä kameran välittämän kuvan perusteella. Erityisen kätevää on tunnistaa kun käyttäjä on kauempana näytöstä ja suurentaa elementtejä silloin.

Engadget: Ubuntu prototype uses face recognition to intelligently move UI elements

Tekniikalle on helppo nähdä käyttöä sovellusten parissa, esimerkiksi näytön laidalla olevien työkalujen näyttö vain silloin kun käännät päätäsi niiden suuntaan. Varsinkin kannettavissa tietokoneissa on yleensä jo kamera valmiina ja pienemmän näytön kanssa tekniikasta saa suhteellisesti enemmän irti kuin suuren pöytänäytön kanssa. Myös käyttäjän tunnistus on nykyään mahdollista, tällöin käyttöliittymäelementtejä voisi vaihtaa mieltymyksen mukaan. Tunnistus on tosin ainakin tällä hetkellä helposti kierrettävissä (tulostamalla henkilön kasvot), joten tietoturvallisimmaksi ratkaisuksi siitä ei ole.

Kun kameratekniikka kehittyy edelleen, voidaan kenties tunnistaa silmien liikkeestä tarkemmin mihin kohtaan näyttöä käyttäjä parhaillaan katsoo. Näin saadaan aikaiseksi enemmän kontekstiin perustuvaa tunnistusta.

Xbox 360:n ohjaimessa käytettävyysvirhe

Microsoft on tehnyt loistavaa käyttöliittymäsuunnittelutyötä pelikonsolinsa käyttöliittymän suunnittelussa ja varsinkin peliohjaimen kanssa. Ohjain on kädessä erittäin mukava pidempiäkin aikoja ja kaikki painikkeet on sijoiteltu hyvin.

Uusimmassa, vasta esitellyssä ohjainversiossa on kuitenkin tehty suuremman luokan käytettävyysvirhe. Ohjaimen oikean reunan painikkeet ovat olleet värilliset aiemmissa versioissa ja värejä on käytetty laajasti pelien ja Xboxin käyttöliittymän ohjaamisessa. Erittäin loogista on ollut että vihreä painike on ollut “hyväksy” ja punainen “hylkää”. Nyt uusimmassa versiossa värit on korvattu harmaan sävyillä. Muutos ei ehkä häiritse pidempään pelanneita, jotka muistavat värit ulkoa, eikä itse ohjaimeen tarvitse kiinnittää huomiota, mutta varsinkin vasta-alkajia ajatellen tämä on anteeksiantamatonta.

Mistähän tämä harha-askel on saanut alkunsa ja miten tämän luokan käytettävyysvirhe pääsee markkinoille asti? Ilmeisesti tyyli meni käytettävyyden edelle.

Updated D-Pad Controller

Piki Digital small logo Piki Digital 2003 - 2018